logo

Blogi: Missä nuoret kuntapäättäjät?

Villa Elban toimitusjohtaja Catarina Silvanderin ajatuksia ajankohtaisesta asiasta.

  • Tilastollisesti keskiverto kuntapäättäjä on 51-vuotias mies. Koko maan päättäjien keski-ikä on 51 ja 60 % uusista valtuutetuista ovat miehiä. Eli keski-ikäinen mieskö päättää kunnissa? No ei ihan niin suoraviivaista johtopäätöstä voi vetää, mutta nuorten osuus on kurjan pieni.

Muutaman päivä kuntavaalien jälkeen on hyvä pysähtyä miettimään tulosta. Toteutuuko edustuksellinen demokratia? Minkälaisia kuntapäättäjät ovat? Miten esim. eri ikäryhmät ovat edustettuina?  Juuri valitut kuntapäättäjäthän päättävät meidän kaikkien yhteisistä asioista kunnissa seuraavat neljä vuotta.

Uusia valtuutettuja on Suomessa 8.859 ja ainoastaan 197 heistä on alle 25-vuotiaita. Suomen lainsäädännössä nuoreksi määritellään alle 29-vuotias, eli ainoastaan n. 2 % kuntapäättäjistä on nuori. Jos verrataan eläkeläisten samankaltaiseen lukuun (yli 65-vuotiaat) on se 17 %. Tämä vääristymä on  monella tavalla väärin ja sitä voi korjata ainoastaan muuttamalla ja kehittämällä järjestelmiä. Mielestäni edustuksellisessa demokratiassa kaikkien tulisi olla yhdenvertaisesti edustettuina päätöksenteossa.

Kunnissa päätetään paikallisista asioista kuten esim. koulutuksen järjestämisestä tai kaupunkisuunnittelusta. Asioita, joita koskevat myös nuoria. Koska nuoret ovat aliedustettuina päätöksenteossa, niin pyritään järjestämään erilaisia muita kanavia, joita kautta he voivat vaikuttaa ja tulla kuulluksi. On säädetty, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisovaltuustot ovat tällainen järjestelmä. Mutta annetaanko nuorisovaltuustoille oikeasti valtaa päättää asioista? Viedäänkö heille oikeasti nämä asiat oikealla tavalla ja samoilla ehdoilla, kun varsinaisille päättäjille? Otetaanko nuorisovaltuustojen lausunnot oikeasti huomioon päätöksenteossa? En tiedä. Onko se kunnan toimintakulttuurista kiinni? Nuorisovaltuusto on hyvä järjestelmä, jolla saadaan edes jollaintavalla nuorten ääni kuuleviin. Mutta entä tulevaisuudessa? Mitä sitten kun nykyiset päättäjät eivät enää ole päättämässä, minkälaiseksi päätösjärjestelmä sitten muuttuu? Jos ei nuoret aikuiset halua osallistua päätöksentekoon näillä reunaehdoilla? Mitä jos äänestysprosentti tippuu alle 50%, voidaanko silloin enää puhua edustuksellisesta demokratiasta? Ja onko se pitemmän päälle hyvä, että nuorilla on eri vaikuttamiskanavat? Tarkoittaako tämä, että nykyinen edustuksellinen demokratia on murenemassa?

Kysytään usein miksi nuoria ei kiinnosta, miksi he eivät asetu ehdolle, miksi he äänestävät huonosti? Ne ovat mielestäni väärät kysymykset. Voisiko kysyä miksi ryhmät ja puolueet eivät rekrytoi enemmän nuoria sekä ehdokkaiksi että toimintaansa muutenkin? Jos he ovat yrittäneet ja siinä epäonnistuneet, mistä se kertoo?  Vaikeita kysymyksiä mutta jos haluamme säilyttää nykyisen edustuksellisen demokratian on kiire löytää vastauksia. Kun tämä päättäjäsukupolvi siirtyy syrjään, mitä tapahtuu, jos seuraava sukupolvi ei koe systeemiä omaksi?

Asiasta on aika hyvin jo tietoa ja sitä pitää kiireesti alkaa hyödyntämään. Minun arvioni on, että ne ryhmät ja puolueet, jotka tämän ensimmäiseksi oivaltavat ja alkavat toimimaan asian eteen, tulevat tulevaisuudessa pärjäämään muita paremmin.

Minusta on kaksi asiaa, joita kiireesti pitää alkaa valmistelemaan, jotta nuorten osallisuus päätöksentekoon saadaan nousuun: Yksi on äänestysiän laskeminen 16 vuoteen kuntavaaleissa ja toinen on sähköisen äänestysjärjestelmän käyttöönotto. Jos äänestysoikeus alennetaan, voisi esim. kouluissa yhä tiiviimmin opettaa, opastaa, keskustella etc. kunnallisesta päätöksenteosta ja innostaa nuoria paremmin. Ja jos saa ensimmäisen äänestyskokemuksen ennen opiskelemaan lähtö, on todennäköisempää, että äänestää seuraavassakin vaaleissa esim. opiskelupaikkakunnalla.  Ja jos äänestys siirtyisi virtuaaliseksi, olisimme nuorten mukavuusalueella ja kynnys olisi huomattavasti matalampi. Näillä askelilla olisi mielestäni hyvä aloittaa.

 

Catarina Silvander